markkinointituotekehitys
YleX yllätti minut aamulla lammelta jälkikasvun ja koiran kanssa ja teemana oli haastattelua päivän Hesarin uutisesta "hiilihydraattikammosta" ja sen vaikutuksesta elintarviketeollisuuden tuotekehitykseen. En nyt tarkkaan muista mitä siinä tuli solkattua, mutta ainakin jälkikäteen ajatukseni teemasta on selvä.
Sehän on tietty hyvä, että valikoimat laajenee erilaisiin ruokavaliotyyppeihin ja monipuolisuus mahdollistuu. Periaatteessa tuotekehityksen laajentuminen vähähiilihydraattiseen suuntaukseen on siis hyvä.
Mutta se mitä oikeasti odotan vääjäämättömällä mielenkiinnolla on se miten tuotekehitys ja -markkinointi kaappaa tämänkin ruokavaliosuuntauksen yleistyessään ja vääntää-kääntää-vääristää sitä tunnistamattomaan muotoon. Hyvähän olisi jos näin ei kävisi ja kuluttajien mielikuva hyvästä syömisestä pysyisi perusasioissa eikä tuotekehityksen riemuvoitoissa. Mutta kuten sanottua.. vääjäämättömällä mielenkiinnolla odotan että näin käy.
Tämä nähtiin jo vähärasvaisuus ja -sokerisuus sekä kuitupitoisuustrendien aikana. Toki siellä pohjalla oli kansanterveysviestiä tähän suuntaan, mutta juuri tuotekehitys vei tämän mielikuvan liiallisuuksiin. All-bran plus -murot, valkoiseen leipään lisätyt kuidut, rasvaton raejuusto, 5% juusto, kuitupitoiset mehut, ultravähärasvainen margariini.. hohhoijaa lista olisi loputon. Siihen sitten päälle mainoksia rasvattomista tikkareista sun muuta ja mielikuva idioottimaisuudesta täydentyy. Ja turha luulla, että ravitsemustoimijoiden valtaosa olisi näitä jotenkin hurrannut. Ei, kyllä siinä kaapattiin alkuperäinen ajatus, vietiin se pitemmälle kaupallisuuden nimissä ja samalla sekoitettiin alkuperäinen ajatus.
Jos ei ihmettä käy, niin näin tulee käymään myös vähähiilihydraattisuudelle. Ja on ainakin osin käynytkin. Vuosikausia on ollut myynnissä vähähiilihydraattisia "ateriapatukoita", joille on ollut helppo hymähdellä kun hiilihydraatteja on korvattu glyserolilla, joka on teknisesti rasva mutta käsittääkseni toimii elimistössä hiilihydraattien tavoin. Pari päivää sitten vilkaisin mielenkiinnosta vähähiilihydraattista leipää, jonka yhtenä pääainesosana hiilihydraattia korvaamassa oli vehnägluteeni - mikä on kornia ottaen huomioon kuinka paljon yhtenä hiilihydraattien välttelemisen perusteena käytetään usein piilevää keliakiaa ja epäsopivuutta viljaproteiinille.
Varmasti esimerkkejä löytyisi lisääkin. Mutta jos ei löydy niin odottellaanpas vuosi tai kaksi niin ihmisten mielikuva vähähiilihydraattisesta ei varmaankaan miellytä monia nykyisiä saman linjauksen kannattajia.
Koko tässä hommassa olennaista tietysti oli, että oli kyse vähärasvaisesta tai vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta niin kumpikaan ei tarvitse näitä uusia korviketuotteita. Molempia voi toteuttaa terveellisesti ihan ruokien perusraaka-aineilla. Toki ruokavalioon sopii ja niitä voi ehkä jopa parantaa muutamalla teknologiatuotteella - mutta mitä enemmän näitä uusia teknologisia tuotteita käyttää, sitä varmemmin voi arvioida kokonaisuuden olevan jotenkin pielessä. Ruokavalion peruspilareissa kun ei ole paljoa tuunaamista: tasainen syöminen, kunnon ateriat, kasvikset, hedelmät, kala, öljyt, pähkinät jne..
Sehän on tietty hyvä, että valikoimat laajenee erilaisiin ruokavaliotyyppeihin ja monipuolisuus mahdollistuu. Periaatteessa tuotekehityksen laajentuminen vähähiilihydraattiseen suuntaukseen on siis hyvä.
Mutta se mitä oikeasti odotan vääjäämättömällä mielenkiinnolla on se miten tuotekehitys ja -markkinointi kaappaa tämänkin ruokavaliosuuntauksen yleistyessään ja vääntää-kääntää-vääristää sitä tunnistamattomaan muotoon. Hyvähän olisi jos näin ei kävisi ja kuluttajien mielikuva hyvästä syömisestä pysyisi perusasioissa eikä tuotekehityksen riemuvoitoissa. Mutta kuten sanottua.. vääjäämättömällä mielenkiinnolla odotan että näin käy.
Tämä nähtiin jo vähärasvaisuus ja -sokerisuus sekä kuitupitoisuustrendien aikana. Toki siellä pohjalla oli kansanterveysviestiä tähän suuntaan, mutta juuri tuotekehitys vei tämän mielikuvan liiallisuuksiin. All-bran plus -murot, valkoiseen leipään lisätyt kuidut, rasvaton raejuusto, 5% juusto, kuitupitoiset mehut, ultravähärasvainen margariini.. hohhoijaa lista olisi loputon. Siihen sitten päälle mainoksia rasvattomista tikkareista sun muuta ja mielikuva idioottimaisuudesta täydentyy. Ja turha luulla, että ravitsemustoimijoiden valtaosa olisi näitä jotenkin hurrannut. Ei, kyllä siinä kaapattiin alkuperäinen ajatus, vietiin se pitemmälle kaupallisuuden nimissä ja samalla sekoitettiin alkuperäinen ajatus.
Jos ei ihmettä käy, niin näin tulee käymään myös vähähiilihydraattisuudelle. Ja on ainakin osin käynytkin. Vuosikausia on ollut myynnissä vähähiilihydraattisia "ateriapatukoita", joille on ollut helppo hymähdellä kun hiilihydraatteja on korvattu glyserolilla, joka on teknisesti rasva mutta käsittääkseni toimii elimistössä hiilihydraattien tavoin. Pari päivää sitten vilkaisin mielenkiinnosta vähähiilihydraattista leipää, jonka yhtenä pääainesosana hiilihydraattia korvaamassa oli vehnägluteeni - mikä on kornia ottaen huomioon kuinka paljon yhtenä hiilihydraattien välttelemisen perusteena käytetään usein piilevää keliakiaa ja epäsopivuutta viljaproteiinille.
Varmasti esimerkkejä löytyisi lisääkin. Mutta jos ei löydy niin odottellaanpas vuosi tai kaksi niin ihmisten mielikuva vähähiilihydraattisesta ei varmaankaan miellytä monia nykyisiä saman linjauksen kannattajia.
Koko tässä hommassa olennaista tietysti oli, että oli kyse vähärasvaisesta tai vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta niin kumpikaan ei tarvitse näitä uusia korviketuotteita. Molempia voi toteuttaa terveellisesti ihan ruokien perusraaka-aineilla. Toki ruokavalioon sopii ja niitä voi ehkä jopa parantaa muutamalla teknologiatuotteella - mutta mitä enemmän näitä uusia teknologisia tuotteita käyttää, sitä varmemmin voi arvioida kokonaisuuden olevan jotenkin pielessä. Ruokavalion peruspilareissa kun ei ole paljoa tuunaamista: tasainen syöminen, kunnon ateriat, kasvikset, hedelmät, kala, öljyt, pähkinät jne..