antioksidantitterveysvastustuskyky
Flunssa ja kuume se on hieno homma - vapauttaa mukavasti päivän menoista mutta silti voi vähän rääppiä näitä pikkujuttuja koneella. Tosin näin kolmantena päivänä se alkaa jo tympimään. Joten ajattelin kirjoitella flunssasta ja syömisestä. Tai oikeastaan se kimmoke nyt oli tutun kommentti "te urheilijat (sic) olette aina sairaana.." No siinähän oli tietty vinha perä että todella kovaa harjoittelevat (mitä en ole) sairastavat enemmän, mutta entäs tämä syömispuoli? Kun kuitenkin mielikuvissa hyvän syömisen koetaan ehkäisevän flunssia.
Historiikkia
Aihe on minulle läheinen ja haluaisin pitää itseäni vähintään aihepiirin harrastajana jos en asiantuntijana. Vuoden 1999 graduni aiheesta antioksidanttilisät ja flunssa oli aiheena erinomaisen kiinnostava eikä vähiten siksi että aiheesta ei pohjimmiltaan tiedetty paljoakaan. Toki oli vanhoja Paulingin innoittamia tutkimuksia C-vitamiinista ja flunssasta ja uudempia urheilijoillakin tehtyjä antioksidantti-interventiota mutta ei niillä pitkälle pötkitty. Monista teorioista huolimatta näköpiirissä ei ollut todettua vaikutusmekanismia miten antioksidantit vaikuttaisivat flunssaan (tiedoksi: jos mekanismia ei tiedetä niin ilmiö saattaa selittyä jollain muulla taustatekijällä - siksi tärkeää) ja itse interventiotutkimuksetkin olivat tuloksiltaan tulkinnanvaraisia. Paulingin aloittamana tutkimuksena ja sittemmin Suomessakin Hemilän viimeaikojen synteesinä oli toki olemassa käsitys että C-vitamiinilisä ei ehkäise flunssaa mutta lyhentää oireita - outo havainto joka voisi selittyä monellakin eri tapaa mm. antioksidanttien vaso- ja bronchodilaatiolla mutta silloin kyseessä ei olisi mitenkään itse flunssaan liittyvä ominaisuus. Ja sitten E-vitamiinilisä joka tilanteesta riippuen suomalaisessa SETTI-aineistossa vähensi tai lisäsi flunssien määrää. Urheilijoiden tutkimuksissa näyttö puolestaan vaikutti selvältä eli C-vitamiini tai antioksidanttikombinaatiot ehkäisevät flunssia - kunnes kuulin erään näiden tutkimusten taustahahmon omin sanoin kertovan ettei usko omien tutkimustensa tuloksiin koska koehenkilöt olivat todistetusti maistaneet C-vitamiinin pillereissä ja saaneet näin placebo hyödyn. Eli ota tuosta sitten selvää antioksidanttien osalta.. Mutta mielenkiinnon se kyllä herätti. Meillä on jokaista ihmistä koskettava aihepiiri josta tiedetään todella vähän - tai sitten se olen vain minä joka tietää siitä vähän.
Syöminen laajemmin
On aivan kristallinkirkasta, että hyvä ravitsemus sisältää lukuisia komponentteja jotka parantavat vastustuskykyä ja voivat näin ehkäistä flunssia. Mutta noin isommassa mittakaavassa meillä ei ole tietoa asiasta - tai ainakaan minä en ole nähnyt tutkimuksia syömisen laajempien linjausten vaikutuksista flunssariskiin. On yksittäisiä komponentteja joita on tutkittu vaihtelevin tuloksin, mutta minusta niitä kiinnostavaa olisi tieto siitä onko paremmin syövillä vähemmän flunssia? Kaiken järjen mukaan kyllä, mutta ei se itsestäänselvää ole, tutkittua se ei ole ja kaiken lisäksi asiakaskokemuksetkaan ei sitä mitenkään kummemmin tue. Jos pitäisi miettiä oman työkokemuksen pohjalta mutuna joku ryhmä jossa sairastellaan flunssaa vähemmän niin se olisi... hmm.. anoreksiaa sairastavat. Se onkin sitten varmaan ainoa plussa mitä siellä on, mutta senkään ei pitäisi olla mahdollista sillä nimenomaan energiavajetta pidetään keskeisenä immuniteetin heikentäjänä. Mutta ehkäpä muitakin muuttujia on pelissä?
Mikä muu voi vaikuttaa?
Kirjassa Survival of the sickest Sharon Moalem kertoi kuinka mm. anemia suojaisi bakteeri-infektioilta. Tämä oli minusta periaatteessa mahdollista ja loogista mutta en ole sittemmin etsinnöistä huolimatta löytänyt väitteelle faktaa taakse. No flunssahan on virusinfektio, mutta se yhdessä tuon anoreksiamutun kanssa herätti ajatuksen että jospa elimistössä voisi laajemminkin olla kytkyjä jossa sairastuminen on todennäköisempää kun ravitsemustila on hyvä. Eli kysymyksessä olisi ravitsemuksellisesti toisaalta immuniteetista mutta toisaalta myös taudinaiheuttajien lisääntymiskyvystä.
Sitten voi tietysti olla että asioiden isossa mittakaavassa ravitsemustila on loppujen lopuksi vähäinen vaikuttaja ja monet muut tekijät voivat olla niin paljon voimakkaampia etteivät ravitsemukselliset vaikuttajat paljoa näy. Saasteet, nielurisat, lapset tarhassa, käsihygienia jne.. näitähän piisaa.
Lisätietoa?
Eli näin flunssassa asia alkoi kiinnostamaan uudelleen minua muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen. Mutta en nyt jaksa kahlata tietoa mitä nyt tiedetään vaan ajattelin tässä koettaa ensi kerran ulkoistaa tätä osaamista ja katsoa miten blogia voi käyttää omaan oppimiseen. Kertokaapa jos teille tulee mieleen aukkoja tiedoissani tai näkemyksessäni?
Historiikkia
Aihe on minulle läheinen ja haluaisin pitää itseäni vähintään aihepiirin harrastajana jos en asiantuntijana. Vuoden 1999 graduni aiheesta antioksidanttilisät ja flunssa oli aiheena erinomaisen kiinnostava eikä vähiten siksi että aiheesta ei pohjimmiltaan tiedetty paljoakaan. Toki oli vanhoja Paulingin innoittamia tutkimuksia C-vitamiinista ja flunssasta ja uudempia urheilijoillakin tehtyjä antioksidantti-interventiota mutta ei niillä pitkälle pötkitty. Monista teorioista huolimatta näköpiirissä ei ollut todettua vaikutusmekanismia miten antioksidantit vaikuttaisivat flunssaan (tiedoksi: jos mekanismia ei tiedetä niin ilmiö saattaa selittyä jollain muulla taustatekijällä - siksi tärkeää) ja itse interventiotutkimuksetkin olivat tuloksiltaan tulkinnanvaraisia. Paulingin aloittamana tutkimuksena ja sittemmin Suomessakin Hemilän viimeaikojen synteesinä oli toki olemassa käsitys että C-vitamiinilisä ei ehkäise flunssaa mutta lyhentää oireita - outo havainto joka voisi selittyä monellakin eri tapaa mm. antioksidanttien vaso- ja bronchodilaatiolla mutta silloin kyseessä ei olisi mitenkään itse flunssaan liittyvä ominaisuus. Ja sitten E-vitamiinilisä joka tilanteesta riippuen suomalaisessa SETTI-aineistossa vähensi tai lisäsi flunssien määrää. Urheilijoiden tutkimuksissa näyttö puolestaan vaikutti selvältä eli C-vitamiini tai antioksidanttikombinaatiot ehkäisevät flunssia - kunnes kuulin erään näiden tutkimusten taustahahmon omin sanoin kertovan ettei usko omien tutkimustensa tuloksiin koska koehenkilöt olivat todistetusti maistaneet C-vitamiinin pillereissä ja saaneet näin placebo hyödyn. Eli ota tuosta sitten selvää antioksidanttien osalta.. Mutta mielenkiinnon se kyllä herätti. Meillä on jokaista ihmistä koskettava aihepiiri josta tiedetään todella vähän - tai sitten se olen vain minä joka tietää siitä vähän.
Syöminen laajemmin
On aivan kristallinkirkasta, että hyvä ravitsemus sisältää lukuisia komponentteja jotka parantavat vastustuskykyä ja voivat näin ehkäistä flunssia. Mutta noin isommassa mittakaavassa meillä ei ole tietoa asiasta - tai ainakaan minä en ole nähnyt tutkimuksia syömisen laajempien linjausten vaikutuksista flunssariskiin. On yksittäisiä komponentteja joita on tutkittu vaihtelevin tuloksin, mutta minusta niitä kiinnostavaa olisi tieto siitä onko paremmin syövillä vähemmän flunssia? Kaiken järjen mukaan kyllä, mutta ei se itsestäänselvää ole, tutkittua se ei ole ja kaiken lisäksi asiakaskokemuksetkaan ei sitä mitenkään kummemmin tue. Jos pitäisi miettiä oman työkokemuksen pohjalta mutuna joku ryhmä jossa sairastellaan flunssaa vähemmän niin se olisi... hmm.. anoreksiaa sairastavat. Se onkin sitten varmaan ainoa plussa mitä siellä on, mutta senkään ei pitäisi olla mahdollista sillä nimenomaan energiavajetta pidetään keskeisenä immuniteetin heikentäjänä. Mutta ehkäpä muitakin muuttujia on pelissä?
Mikä muu voi vaikuttaa?
Kirjassa Survival of the sickest Sharon Moalem kertoi kuinka mm. anemia suojaisi bakteeri-infektioilta. Tämä oli minusta periaatteessa mahdollista ja loogista mutta en ole sittemmin etsinnöistä huolimatta löytänyt väitteelle faktaa taakse. No flunssahan on virusinfektio, mutta se yhdessä tuon anoreksiamutun kanssa herätti ajatuksen että jospa elimistössä voisi laajemminkin olla kytkyjä jossa sairastuminen on todennäköisempää kun ravitsemustila on hyvä. Eli kysymyksessä olisi ravitsemuksellisesti toisaalta immuniteetista mutta toisaalta myös taudinaiheuttajien lisääntymiskyvystä.
Sitten voi tietysti olla että asioiden isossa mittakaavassa ravitsemustila on loppujen lopuksi vähäinen vaikuttaja ja monet muut tekijät voivat olla niin paljon voimakkaampia etteivät ravitsemukselliset vaikuttajat paljoa näy. Saasteet, nielurisat, lapset tarhassa, käsihygienia jne.. näitähän piisaa.
Lisätietoa?
Eli näin flunssassa asia alkoi kiinnostamaan uudelleen minua muutamien vuosien hiljaiselon jälkeen. Mutta en nyt jaksa kahlata tietoa mitä nyt tiedetään vaan ajattelin tässä koettaa ensi kerran ulkoistaa tätä osaamista ja katsoa miten blogia voi käyttää omaan oppimiseen. Kertokaapa jos teille tulee mieleen aukkoja tiedoissani tai näkemyksessäni?